Olen introvertti. Rakastan hetkiä olla yksin, uppoutuneena joko fantasiakirjoihin taikka koneelle internetin syvyyteen, milloin ohjelmassa mikäkin elokuva tai sarja. Rakastan Suomen kylmyyttä, ulkona ja suklaarasiassa olevia sinisiä hetkiä, luonnon karuutta ja hiljaisuutta. Tykkilumella, ja muutenkin talvella, on sydämessäni aivan oma paikkansa. Rakastan kummallisia ja synkkiä taideleffoja, jotka avaavat mieltä. Makaan usein lattialla kuuntelemassa musiikkia, joka kertoo Major Tomista taikka on Hans Zimmerin käsialaa. Arvostan ihmisiä, joille käsijarrukäännös ja illan keskustassa ajelu tuottaa jonkinlaista elämäniloa ja nautintoa. Pidän järjestyksestä ja kurista, niin hoituvat hommat eteenpäin ja elämä rullaa hyvin eteenpäin. Pidän ja ymmärrän ihmisiä hämärissä pikkupaikkakunnan pubeissa, ihmisiä jotka ovat jämähtäneet omaan elämäänsä, mutta ovat silti tyytyväisiä siihen. Pidän siitä, että he näkevät minut hyvänä tyyppinä ja ystävänä. He kertovat kuinka ennen kaikki oli paremmin ja huokailevat menneen perään kun hujauttavat uuden kulauksen olutta kurkusta alas. He ovat ihmisiä, joihin voi luottaa, sillä he eivät tule koskaan tekemään mitään radikaalia. Heidän sanaansa voi luottaa, ja he vastavuoroisesti odottavat samaa käytöstä sinulta. Elämä on kuin Englannin pikkukaupungissa. Täynnä perinteitä, hiljaisuutta ja kunnioitusta.
Mutta
Olen myös ekstrovertti. Haaveilen matkasta maailman ympäri, hetkestä pinnallisen yleisissä lakanoissa, tuoreiden hedelmien ja turkoosin veden ympäröimänä Bora Boran saarella. Tai sitten haluaisin seikkailla; nähdä Japanin kirsikkapuun kukat, Tshernobylin hylätyn maiseman, Intian värifestivaalin, Venetsian kapeat käytävät, Meksikon elämänilon, Californian elämäntyylin ja Keski-Afrikan elämänlaadun. Rakastan pukeutumista ja shoppailua sopivassa määrässä, mitä laadukkaampaa sen parempaa. Spontaanisti lähden aina muiden mukaan, ehdottivat he melkein mitä tahansa. Rakastan heittäytymistä ja hetkessä elämistä, katsoen mitä lehtituuli tuo tullessaan. Tykkään käydä clubeilla heilumassa sekä aiheuttaa pientä silmäpeliä ja flirttiä ja ennen sinne menoa olen viettänyt noin tunnin peilin edessä. Tanssimisesta aiheutuva vapautunut fiilis on huumaavaa. Eniten joraan kasikyt-luvun hittien perässä, mutta vain hittien, ei koko albumin. Katselen average, blockbuster ja rahamagneetti elokuvia aka romanttisia komedioita huokaillen. Haluaisin osata surffata Australian aalloilla ja nauttia auringosta, ruskettaa silloista hyvin hoidettua ihoani ja treenattua kehoani. Ihailen kun ihmiset naamaraamatussa laittavat kuvia uusimmistaan tekokynsistä, sisäinen harakkuuteni kuolaa niiden perään. Haluaisin käydä kaikenmaailman turhamaisissa hoidoissa, jotka saisivat minut tuntemaan heleäksi ja hurmaavaksi. Koska olen kateellinen naisille, jotka ovat seksikkäitä vaikka jätesäkit yllään ja kauniita vaikka olisivat juuri tulleet suihkusta.
Niin, kolikolla on kääntöpuolensa. Ongelmana on vain, että introverttina jään yksin, kun taas ekstroverttinä en välttämättä ajattele tarpeeksi itseäni ja omia tarpeitani. Ja olessani ''toisen puoliskoni'' vallassa, ''toinen puolisko'' on kärsimätön ja muistuttelee olemassaolostaan aiheuttaen minulle sisäistä mieliharmia. Jatkuvasti siis yritän etsiä tasapainoa näiden välille.
P.s pieniä muutoksia ulkoasussa, ei mitään muuta vakavaa.
P.s pieniä muutoksia ulkoasussa, ei mitään muuta vakavaa.