Vedetään verhot kiinni,
ollaan omassa huoneessa.
Ei minnekään vie menoni,
ja saan olla rauhassa.
Kurkistetaan verhojen takaa,
mutta takaisin kangaspala vedetään.
Ettei kukaan vaan huomaa,
mitä verhojen takana tehdään.
Kun ikkuna on peitetty,
hiljaa ahdistuneisuus käy päälle.
Silti verhot on kiinni jätetty,
näyttäen ''ei mitään'' joka säälle.
Kerran katsoin ikkunasta toisen,
ulos tuonne kaukaisuuteen.
Silloin mieleni oli hyvänoloinen,
kun verhot eivät katsettani estäneet.
Tahtoisin siis muuttaa kerrosta ylemmäksi,
sekä tulla pois tästä talosta.
Silloin voisin tuntea oloni paremmaksi,
kun verhojen sijaan saisin nauttia auringonvalosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti