-->

.

.

10.7.2016

Juota mulle punaviiniä ja vie tummaan iltaan

Kaadoin lasillisen punaviiniä ja tein sulle marenkeja. Niihin tuli raitoja sinisestä elintarvikeväristä.
Söit unista suoraan yhden ja poltit kielesi. Tirskahdin. Näytit kieltäsi ja puhalsin taikapuhalluksen.

Osan jäähtyneistä marengeistä murustimme vaniljajäätelön sekaan ja söimme ne hillon kera.
Avasit muka-vahingossa essuni solmun, kun veit lusikkasi tiskipöydälle.
Päivä ikkunan takana oli vaihtunut tummemmaksi. Jotkut kai kutsuvat sitä illaksi, mutta minusta meille se on lähinnä aamu. Kaadoit itsellesi toisen lasillisen punaviiniä, itse loin katseeni omaani.

Heitin avatun essuni sen tuolin selkänojalle, jolle istuuduin. Samalla toin oman viinilasini eteeni ruokapöydälle.
Toit marengit kulhossa pöydän keskelle ja otin niistä suurimman. Siitä onkin aikaa kun marengin söin viimeksi.
Istuuduit viereeni tuolille ja veit kädestäni loput marengit hymyillen. Hymyilin takasin ja otin uuden marengin. Aistin, että haluaisit halata, mutta nousinkin ylös ja istuudun sinua vastapäätä pöydän toiselle puolelle.
Heti istuuduttuani nappaat varpaillasi vasemman jalkani pöydän alla, Katsahdan pöytään ja kun nostan katseeni, olet nojautuneena eteenpäin marenkia edelleen syöden. Viehkeä virne on saavuttanut kasvosi. Vivahdus varautuneisuudesta käväisee kehossani, mutta saan sen taltutettua. Otan kulauksen punaviinistäni.

Nouset ylös ja viet hymyillen marengit keittiöön. Kaivat puhelimesi taskusta ja käännyt minuun selin nojaten keittiötasoa vasten. Havaitsen kehonkielestäsi, että oletat minun seuraavan. En tee sitä, vaan otan toisen kulauksen punaviinistä ja kostutetulla sormella syön jättämäsi marenginmuruset pöydältä.

Laitoit puhelimesi taskuun ja kaivoit samalla auton avaimet.
Et luonut katsettakaan minuun, vaan hyräillen lähdit eteiseen.
Kuulin, kuinka aloit laittamaan kenkiä jalkaan.

Join lasini tyhjäksi ja aloin etsimään takkiani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti